Jee helmikuu. Tammikuun tympeyden jälkeen helmikuu tuntuu aina armolliselta. Joku säätilojen hetkellinen sekoaminenkin on tapahtunut ja täällä on vietetty talvea +16 asteen lämpötiloissa. Aamu-uutisissa sanottiin maanjäristysriskin olevan suuri keskivertoa huomattavasti korkeamman lämpötilan takia. Kuulosti ihan käsittämättämöltä ja ajattelin googlailla asiaa, mutta parempi ehkä olla tietämätön tällä kertaa.
Torstaina tein puistossa 400 metrin vetoja vitosen kisavauhdilla ja oli vaikeaa. En ikimaailmassa pystyisi tällä hetkellä juoksemaan viittä kilometriä tuolla n. 4:50/km -tahdilla. Keuhkot varmaan räjähtäisi jo ennen puoliväliä. Epäilenkin vähän, että kuukausi sitten juostu vitosen testilenkki, josta siis 5km:n kisavauhdin otin, oli Garminilta mittausvirhe. Juoksin 7x400m 200m palautuksilla ja ehkä juuri ja juuri olisin vielä kahdeksannen saanut tehtyä, mutta onneksi ei tarvinnut. Sykkeet vetojen aikana jäivät kyllä 20 lyöntiä, eli 10 prosenttiyksikköä maksimista, mutta tuntui todella pahalta. 6,5km, 5:46/km, 37min35s, syke 78% max
Lauantaina oli ihmisiä liikenteessä jo aamupäivällä hermostuttavan paljon. Yhden metroaseman liepeillä jäin mottiin aika pahasti. Jälkeenpäin puhuin yhdelle tutulle, miten vaikeaksi koen Bukarestin kaduilla juoksemisen. Tuttava totesi pitkän purkaukseni jälkeen vain, että sen takia kaikki juokseekin puistoissa. En yksinkertaisesti kestä ajatusta, että juoksisin kaikki lenkit samaa reittiä. Tätä joutui edellisissä asuinmaissa tekemään ihan tarpeeksi. Stravasta huomasin, että joku juoksee urheilukentän juoksuradalla n. 50 kilsaa viikko toisensa jälkeen. Mieluummin vaikka siivoaisin lattiakaivoja. 6,5km, 6:30/km, 42min42s, syke 66% max
Sunnuntaina olikin sitten kivaa ja helppoa! Tämä tuli yllärinä. Olin varautunut siihen, että matka tulee tuntumaan pitkältä ja tylsältä. Kaksituntinen menikin ihan tuosta vaan. Paikallaan oloakin kertyi koko lenkin aikana vaivaiset viisi minuuttia. Saattaa olla jonkinmoinen ennätys. Vauhti oli todella hidasta, mutta sekään ei turhauttanut. Tuntui keväiseltä ja kevyeltä. Vasen sääri oli epäilyttävän normaali. Torstaina siinä oli vielä selkeästi arkuutta, kun kädellä painoi. En edes muista, milloin viimeeksi vasen jalka on ollut näin oireeton. Joskus ennen juoksuharrastuksen aloittamista? Ehkä se on vihdoin myöntänyt tappionsa. 17,8km, 6:50/km, 2h2min, syke 66% max
Kurkku on limainen ja omituisen tuntuinen. Taas.
Viikon kilometrit: 37,4
Viikon paras: pitkä lenkki
Viikon huonoin: keuhkot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti