tiistai 10. maaliskuuta 2020

Juoksemiselle pitäisi olla 15 plussa-asteen yläraja

Juoksumotivaatiota on joutunut kaivelemaan sieltä sun täältä. Käyn joka päivä moneen kertaan katsomassa Wienin maratonin sivuilta, joko tapahtuma on peruttu. Pitkästyttävää juosta 30 kilsan lenkkejä ihan vaan varmuuden vuoksi. Ääh. Clujin maratonin, jota pidin varamaratonina, voi varmaan jo jättää pois suunnitelmista ottaen huomioon, että Romania sulkee koulut huomisesta lähtien, ja rajoitukset varmaankin vaan laajenee tästä eteenpäin. Juoksemassa kävisin vaikkei mitään kisatapahtumaa olisi tiedossakaan, mutta sunnuntaiset puoli päivää vievät puolen kaupungin ympärijuoksut jäisivät kyllä tekemättä. Ärsytää vatvoa koko tautia tässä kirjoituksessa, kun sitä tulee muutenkin joka lävestä koko ajan.

Puolen kaupungin ympärijuoksu

Kevät tuli ihan rysäyksessä ja viime viikolla oli vuoden ensimmäiset +20 -kelit. Mukava oli päästä juoksemaan vähissä vaatteissa, mutta olipa turhan lämmin olo. Kuwaitissa ja Malawissa asuessa kuumuudessa lenkkeilyyn sopeutui jonkun verran, mutta kuumuudeen pitäisi olla jatkuvaa, jos haluaa ylläpitää saavutettua sietokykyä. Euroopassa talvi pilaa kesän aikana saavutetun sietokyvyn ja keväällä onkin sitten taas uusi lämpökestävyyden kasvattaminen edessä. Tympäisee ajatella kesän lenkkejä, kun jo nyt maaliskuussa ajatukset on sitä rataa, että juoksemiselle pitäisi olla 15 plussa-asteen yläraja.

Viime viikon tiistaina 11,8km, 7:06/km, 1h23min, syke 63% max. Tein sellaisen virheen, että lähdin arki-iltana lenkille keskustan läpi. Meni vähän pujotteluksi ja seisoskeluksi. Oma moka. Harmi, ettei tästä voi ketään syyttää. Yleensä kartan keskustaa muulloin kuin viikonloppuaamuisin. Muuten sujui oikein kevyesti eikä kaksi päivää aiemmin tehty 29-kilometrinen tuntunut missään. Todella rohkaisevaa huomata näin konkreettista kehitystä. Ei tarvi arvailla, että onko suunta oikea vai ei.

Torstaina oli sitten taas vähän vauhdikkaamaan lenkin vuoro. Neljä mailin vetoa kolme minuutin palautuksilla. Oli mukavaa ja helppoa. Varpaiden alapintojen rakot vaivasi vähän. En edes tiedä, kuinka kauan nuo ovat olleet olemassa. Yleensä havahdun niiden olemassaoloon silloin harvoin, kun vaivaudun rasvaamaan jalkoja. 11,3km, 5:52/km, 1h6min, syke 74% max

Lauantaina tuskailinkin sitten sitä, kuinka epämiellyttävää on juosta, kun on liian lämmin. Auringonpaiste tekee olosta vielä tukalamman ja kiukku alkaa puskea pintaan. Mutta jouduin pysähtymään ihmisten ja liikennevalojen takia vain viisi kertaa viiden kilometrin lenkin aikana. Korkeintaan kerran yhtä juostua kilometriä kohden on tässä kaupungissa oikein sujuvan reitin merkki! Tähän lenkkiin siis mahtui ankeutta ja iloa. 5km, 6:48/km, 34min9s, syke 65% max

Tuo puolen kaupungin ympärijuoku sunnuntaina sujui aivan yltiöllisen hyvin. Jalkoja alkoi vähän väsyttää vasta 25 kilometrin tienoilla. Olo oli lenkin jälkeen pirteä eikä minulle tyypillistä loppupäivän kestävää kylmyyttä ja nälkää tullut missään vaiheessa. Nyt vaan kun pääsisi sen maratonin jossain juoksemaankin! Tämä oli ensimmäinen pitkä lenkki Under Arnour HOVR sonic 2 -kengissä. En koko matkan aikana ajatellut kenkiä kertaakaan, joka on tietenkin hyvä merkki. 32,3km, 6:22/km, 3h25min, syke 71% max

Viikon kilometrit: 60,4
Viikon paras: pitkän lenkin helppous
Viikon huonoin: epävarmuus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti