Kaljoittelu tulee viemään mielenkiinnon

Pakollinen vuosivisiitti appiukon luo on ohi ja paluu normaaliuteen on koittanut. Ennen sukulaisvierailua oli muka kamalasti tekemistä ja sen jälkeen taas muka sitä sun tätä. Itseaiheutettua mukakiirettä, nykyihminen on siinä hyvä. Eikä huvittanut raahata läppäriä mukana reissulle ja puhelimella blogipäivytyksen tekeminen ei ihan kamalasti houkuttanut. Niin tuli sitten tällainen pieni tauko. Muutenhan appiukkolassa tuli näprättyä puhelinta ruutuaikatietojen mukaan n. kymmenisen tuntia päivässä... Oho.

Minulla on koko ajan sellainen tunne, että koronavirus tulee aiheuttamaan Wienin maratonin peruuntumisen. Olisi ihan helvetinmoinen harmistus, mutta kun olen asiaan jo nyt varautunut, niin tulen varmasti pääsemään asian yli aika nopealla tahdilla. Katselin jo, että Clujin maraton on kaksi viikkoa ennen Wieniä ja voisi tuonne ilmottautua ihan varmuuden vuoksi.

Seuraavanlaisesti on viimeisen kahden viikon aikana tullut juostua:

17.2. 8,1km, 6:48/km, 55min5s, syke 64% max

18.2. 9,7km, 6:00/km, 58min8s, 74% (7x400m vitosen kisavauhtia 200m palautuksilla)

20.2. 11,3km, 6:29/km, 1h13min, 71%

21.2. 17.9km, 6:43/km, 2h, 68%

Tämä oli kyllä uskomattoman huono viikko. Askel painoi, olo oli jäykkä ja ei vaan huvittanut yhtään. Puristin kaikki lenkit viiteen päivään, koska lentokentällä piti olla puoli viiden maissa lauantaiaamuna. Suhteellisen realistisena ihmisenä tiesin, että kaljoittelu tulee viemään mielenkiinnon miehen kotiseudulla. Enkä halunnut olla niuhottava ilonpilaaja tyyliin emmä voi, kun pitää juosta.

Viikkokilometrit: 47,1

Viikon paras: ei viikonloppujuoksua

Viikon huonoin: kaikki

---

Viime viikon keskiviikoksi olin suunnitellut sukulaisvierailun ainoan lenkin. Ajattelin, että elimistö olisi ehkä jo toipunut viikonlopun ilotteluista. Väärässä olin. Wales on myös täynnä mäkeä ja kukkulaa, mikä oli pannukakkumaisen Bukarestin jälkeen aikamoinen koettelemus. Teinpä vielä vetotreenin, jottei vain ole liian helppoa. Hengissä tuostakin selvisi, vaikka välillä tuntui, ettei ole mahdollista. Tuuli oli todella kylmä. Olin muutenkin jäässä koko loman ajan. Hyvin olen unohtanut, kuinka kylmä Brittein saarilla voi olla, niin ulkona kuin varsinkin sisätiloissa. 8,2km, 5:51/km, 48min11s, syke 81% max (5x800m kympin kisavauhtia 200m palautuksilla)

Perjantaina pääsikin takaisin kotiin. Kolme juoksukertaa tekemättä, joten meni pe-la-su -hommaksi. Ei mitenkään ihanteellista, mutta joskus on pakko soveltaa.

Pe 9,7km, 7:05/km, 1h8min, syke 66% max

La 6,6km, 6:26/km, 42:38, 67%

Su 29,2km, 6:36/km, 3h12min, 68%

Pitkän lenkin liikennevaloissaodottelusaldo: 23min

Meno oli velttoa ja tahmeaa sunnuntain pitkää lenkkiä lukuunottamatta. Olo oli niin pirteä ja elinvoimainen, että tein vielä puolen tunnin kuntopiirin tuon 29km:n lenkin päälle. Uudenlainen ihme tämäkin. Tekikö olutkuuri sitten hyvää vai huonoa, vaikea päättää.

Viikkokilometrit: 53,8

Viikon paras: pitkän lenkin keveys

Viikon huonoin: Walesin mäkisyys  

Helmikuussa tuli juoksua yhteensä 198km, joka on oma ennätykseni.